Suomen APL-yhdistys ry.
SEMINAARIPÖYTÄKIRJA

TUNNELMIA KOKOUKSEN ALLA

Aika: 9.8.1999, klo 14.00-16.30
Paikka: New York, Central Park
Osallistujat: Timo Korpela, pj, siht.
Mika Aho
Jouko Kangasniemi
Kimmo Kekäläinen
Tapio Klaavo
Reima Naumanen
Erkki Tenkula

Yleistä

Seminaarin tarkoituksena oli vaihtaa näkemyksiä APL:stä yleensä ja kertoa niistä asioista, joita kukin konferenssilta odottaa. Lisäksi keskusteltiin APL:n asemasta yrityksissä ja vaihdettiin näkemyksiä APL:n tulevaisuudesta eri alueilla.

Seminaarissa keskusteltiin APL:stä ja sen tulevaisuudesta sekä kehityssuunnista yleisellä tasolla. Todettiin, että ainakin Dyalogin ja APL2000:n tulkit ovat saaneet varman jalansijan käyttäjiensä keskuudessa ja että kumpikin tulkki tulee varmasti säilymään. Nykyisten järjestelmien joukossa APL on ohjelmistojen kevyemmästä päästä ja toimii hitaammissakin koneissa. Keveydestään huolimatta APL sisältää suoraan yhteydet ja rajapinnat ’main stream’- teknologiaan. APL on oliosuuntautunut ohjelmointikieli, joka sisältää kaikki nykyaikaiset piirteet. Lisäksi se on suoritusteholtaan ’hyvästä päästä’.

Tiettyjen sovellusalueiden piirissä APL vakiinnuttanut asemansa ja saanut vahvan kannattajajoukkonsa. Sillä on maailmalla tehty myös suuria strategisesti tärkeitä sovelluksia. Valitettavasti osaajia on kuitenkin vähän ja heistä on monilla aloilla jatkuva pula.

Tulkin kehittämisideana tuotiin esille käsite ’not a number’, joka olisi monissa tilanteissa hyvin käyttökelpoinen, erityisesti liukulukujen käsittelyssä.

Puheenvuorot

Teollisuus ja työnantajat

Teollisuuden ja työnantajien keskusliiton edustaja Jouko Kangasniemi kertoi tärkeimmästä APL:llä tehdystä sovelluksestaan, joka on joka on ekonomistien käyttämä tilastojärjestelmä ja jolla tehdään suhdanneparometri- julkaisu. Tässä sovelluksessa on käytetty mm. Causeway Systems:n tekemiä Rain- grafiikkaa ja New Leaf- raportointiohjelmistoa. Sovelluksessa on helppo käyttöliittymä ja se on useiden asiantuntijoiden käytössä. Suhdannetiedostosta tehdään mm. erilaisia investointitiedostoja. Sovelluksesta saatavia tietoja ovat maittain esitettynä mm. vienti, investoinnit, teollisuustuotanto jne.

Konferenssin tärkeimpänä antina on ulkomaisten ja kotimaisten kollegojen tapaaminen sekä Rain- grafiikkaan liittyvien kehitysideoista keskusteleminen Adrian Smithin kanssa.

Metsähallitus

Metsähallituksen edustaja Mika Aho kertoi heillä tehdyistä puunkorjuutietojärjestelmästä nimeltä SAMPO. Tämä on client/server järjestelmä, joka käyttää Oracle- tietokantaa. Tämän operatiivisen tietojärjestelmän käyttäjiä on noin 200. Tyypiltään sovellus on suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, joka sisältää varastokirjanpidon ja tilitykset. Järjestelmään suunnitellaan toimitustavoitteita alueellisella tasolla.

Toinen Metsähallituksen APL:llä tehty merkittävä sovellus on strateginen puukauppajärjestelmä. Järjestelmän tietovarastona ovat komponenttitiedostot. Lisäksi APL:llä on toteutettu useita raportointia tukevia sovelluksia.

Konferenssiodotukset kohdistuvat lähinnä koti- ja ulkomaisten käyttäjien verkostumiseen ja OLE- automaatiotekniikkaan, jonka soveltamisalueena on erityisesti karttana näytettävän tiedon hallinta OLE- tekniikan kautta.

KJK-Tieto Oy

KJK-tiedon edustaja Kimmo Kekäläinen esitteli aluksi yhtiötään. KJK-Tieto Oy on vuonna 1989 perustettu ohjelmistoyritys, joka tekee omaa tuotekehitystä sekä tarjoaa asiakkailleen sovelluskehitystä ja konsultointia. Eräs yrityksen keskeisistä toimeksiantajista on Palvelutyönantajat ry, jolle toteutetuista sovelluksista tärkeimmät ovat palkkatilasto- ja jäsentietojärjestelmät. Muita merkittäviä toimeksiantajia ovat mm Metsähallitus ja Suomen Matkatoimisto Oy. Asiakasprojektien painopistealueina ovat pääasiassa tiedonhallinta- ja raportointijärjestelmät. Tuotekehityssektorilla päätuote on TABLA-taulukkoanalyysiohjelmisto. Tärkeimpänä kehityssuuntana on tämän tuotteen kehittäminen osaksi laajempaa Data Warehouse-konseptia. TABLA on sisältöriippumaton yleistyökalu add hoc- kyselyihin ja raportointiin, jossa lähtöaineistot konvertoidaan tuotantosovelluksista ODBC- tai järjestelmätiedostorajapinnan kautta komponenttitiedosto-pohjaisiksi denormalisoiduiksi taulukoiksi.

Konferenssin tärkeimpänä antina on kotimaisten ja ulkomaisten kontaktien hoito. Lisäksi erityisesti TCP- pohjaiset tekniikat ja OLE kiinnostavat.

MT- palvelut Oy

MT- palvelut Oy on palveluyhtiö, joka tekee ATK-palveluja pääasiassa metsäteollisuudelle. Tietopalvelu pohjautuu APL:llä tehtyyn tietojärjestelmään ja yhtiö tekee erilaisia sovelluksia sekä omaan että asiakkaiden käyttöön. Keskeisimmät sovellukset ovat tuottavuudenmittausjärjestelmä sekä palkkarakenteiden suunnittelu ja analysointisovellus. Tiedon tallettamiseksi sovelluksissa käytetään komponenttitiedostoja ja grafiikka tuotetaan RAIN- ohjelmiston avulla. Yhteydet ovat TCP/IP- pohjaisia ja ne toimivat pelkästään APL- ohjelmien avulla. Sovelluksissa on lisäksi DDE ja OLE- yhteydet Lotukseen ja Exceliin.

Konferenssin tärkeimpänä antina ovat kollegoiden kuuleminen ja kotimaiset sekä ulkomaiset kontaktit. Koska MT-palveluissa on rakennettu raporttien tuotanto- ja selausjärjestelmä New Leafin avulla, niin erityisesti Adrian Smithin kuuleminen näissä asioissa olisi mielenkiintoista ja hyödyllistä. MT- palveluilla on tavoitteena korvata vanhat raportointijärjestelmät uusilla New Leaf -pohjaisilla järjestelmillä, jolloin järjestelmästä voitaisiin tuottaa suoraan PDF- tulosteet.

Eläketurvakeskus

Tapio Klaavo ja Erkki Tenkula kertoivat APL:n käytöstä Eläketurvakeskuksessa, jossa APL otettiin käyttöön jo vuonna 1980. Tällä hetkellä käyttäjiä on 14. Eläketurvakeskuksen suurin APL:llä tehty sovellus on pitkän aikavälin ennustemalli, joka simuloi tulevaisuuden eläkemenoa ja maksuja. Mallista saadaan sivutuotteina mm. taloudellisia suureita. Ennustemalli on suhteellisen suuri kokonaisuus, jolla simuloidaan kahdeksan eläkelain ja kahdeksan eläkelajin kehitystä. Koska sovellus on vain asiantuntijoiden käytössä, ei siihen ole tehty käyttöliittymää. Sovelluksen grafiikka tuotetaan RAIN- ohjelmistolla ja tiedon talletuksessa käytetään komponenttitiedostoja. SAS-tietokannoissa olevat tilastotiedot luetaan sovellukseen ODBC- yhteyden avulla ja jalostuksen jälkeen tiedot talletetaan komponenttitiedostoihin.

Eläketurvakeskuksessa on myös APL:llä tehty, usean henkilön käytössä oleva tilastotietopankki, joka sisältää useasta eri lähteestä kerättyä monipuolista tietoa. Alkujaan SAS- sovellukseksi tehty vastuunjaon tietopankki on keväällä tehty uudelleen APL:llä.

Muista merkittävistä APL- sovelluksista mainittakoon lyhyen aikavälin ennustemallit ja lisäksi suunnitteilla olevat keskipitkän aikavälin ennustemallit. Eläketurvakeskuksessa tehdään lähes päivittäin pienehköjä laskelmia, joiden tekemiseen APL soveltuu erinomaisesti. RAIN- grafiikan kanssa on vielä paljon kehitettävää, joten erityisesti Adrian Smithin tapaaminen olisi tärkeää.

Merita Henkivakuutus Oy

Merita Henkivakuutuksessa APL otettiin käyttöön vasta tämän vuoden keväällä. Tällä hetkellä tärkein APL- sovellus on rakenteilla oleva Asset Liability Modelling- sovellus, jolla mallinnetaan stokastisesti yhtiön vastuita ja varojen sijoitustoimintaa. Kesän aikana APL:llä on tehty mm. henkivakuutuksen laskentaohjelmisto ja tuotesuunnittelusovellus sekä laina/sijoitus- sovellus.